Gözlemet - turkkilaista katuruokaa

Turkissa reissanneet ovat varmaan nähneet siellä katujen varsilla huivipäisiä tätejä paistamassa grillipannulla ohuita pannukakkumaisia täytettyjä lättysiä, gözlemejä. Minä ja siskoni ihastuttiin gözlemeihin jokusen vuoden takaisella Turkin lomallamme. Kerran lättysiä maistettuamme oli gözlemetädin luo palattava useana iltana.
Pari vuotta myöhemmin Istanbulissa en gözlemetätejä kaduilla nähnyt, siellä taas gözlemet syötiin niille pyhitetyissä pienissä hyvin vaatimattomissa ravintoloissa.
Googletuksen perusteella suosituimmat täytteet näyttäisi olevan eri tavoin maustettu lampaan tai naudan jauheliha sekä juusto-pinaattitäyte. Myös erilaisia kasvistäytteitä munakoisosta, paprikasta ja perunasta käytetään paljon.

Gözlemejä tein nyt kuuminta huutoa olevan katuruokabuumin innostamana. Osallistuin pari viikkoa sitten Blogiringin ja Lapin Kullan järjestämään street food iltaan, jossa kokkailimme söpösen Top Chef Teemu Laurellin johdolla aasialais- ja lähi-itävaikutteista katusapuskaa ja maistelimme Hartwallin ruoka- ja juoma-asiantuntijan opastuksella Lapin Kulta-oluita hämmentävienkin makuparien kanssa. En esimerkiksi ole koskaan maistanut juustoja oluen kanssa ja tarjotuista makupareista lempparikseni nousi juuri manchegojuusto Lapin Kulta 5,2% lagerin kanssa. Outo yhdistelmä, eikö? Mutta yllättävän toimiva.

Laurellin Teemu se tässä. Kuva Kim Ohman visuals/Lapin Kulta

 
Saimme kotitehtäväksi suunnitella Lapin Kulta-olusille sopivaa katuruokaa ja kerta gözlemet ovat olleet kokkauslistallani jo pitkään, nyt sain niiden tekemiseen oikein hyvän syyn.

GÖZLEMET

kahdeksan täytettyä lättyä

Taikina:
400 - 450 g vehnäjauhoja (käytin proteiinipitoista manitoba-jauhoa jolla taikinaan saa hyvän sitkon)
3 dl lämmintä vettä
1 pussi (11 g) kuivahiivaa
1 tl suolaa
1 tl sokeria
2 rkl oliiviöljyä

(lisäksi 2 rkl sulatettua voita)

Sekoita suola, sokeri ja hiiva lämpimään veteen. Lisää jauhot vähitellen ja oliiviöljy. Vaivaa kimmoisaksi taikinaksi joko käsin (n. 10 minuuttia) tai koneella.
Kohota puolisen tuntia.


Lihatäyte:
150-200 g karitsan jauhelihaa
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 tl sumakkia (tai sitruunankuorta)
kourallinen tuoretta minttua
suolaa
mustapippuria

Kuullota sipuli ja valkosipuli tilkassa öljyä, lisää jauheliha ja paista kypsäksi. Mausta sumakilla, suolalla ja mustapippurilla. Lisää lopuksi minttu. Sumakkia olen saanut tuliaisena mutta sitä kannattaa kysellä Helsingistä esim. Hakaniemen Lähi-Idän kaupoista. Sumakissa on hapokas maku joten sen voisi hyvin korvata sitruunan kuorella.


 
Feta-pinaattitäyte:
250 g tuoretta pinaattia
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
100 g fetaa
suolaa
0,5 tl chilitahnaa (käytetään täyttövaiheessa)

Kuullota sipuli ja valkosipuli tilkassa öljyä. Lisää pinaatti ja kypsennä.  Mausta ripauksella suolaa.
Jäähdytä, hienonna rakennetta vähän ja lisää feta joukkoon murennettuna.





Jaa kohonnut taikina kahdeksaksi noin kananmunan kokoiseksi palloksi. Kauli pallot ohuiksi, lähes läpikuultaviksi pyöreiksi levyiksi (halkaisija n. 30 cm).

Täyttö ja paisto:
Laita 2 rkl lihatäytettä ohuelti keskelle levyä. Tee noin 10 x 10 cm kokoinen paketti taittamalla levyn alaosa täytteen päälle, sitten reunat ja lopuksi yläosa. Paista kuivalla teflonpannulla molemmat puolet kauniin värisiksi. Voit halutessasi voidella pinnat kevyesti sulalla voilla. Se rapeuttaa pintaa ja antaa sille herkullisen paistovärin.

Tee feta-pinaattitäytteen kanssa samalla tavalla mutta sipaise taikinalevylle chilitahnaa ennen täytteen laittamista.

Täytteet voi tehdä jo edellisenä päivänä valmiiksi. Ja taikina sopii muuten erinomaisesti pizzapohjaksi!

Turkissa gözlemien kanssa juodaan usein ayrania joka on kuin vedellä jatkettua, hieman suolalla maustettua jugurttia. Itse tykästyin ayraniin kovasti.
Alkoholia ei muslimimaan ruuan kanssa tulisi tarjota, siksipä korrektein olut gözlemien pariksi olisi alkoholiton, hieman sitruksinen ja raikas Arctic Malt 0,0%.
Tai sitten ihan suomalaisittain oikeaa olutta Lapin Kulta 5,2% lageria tai Arctic Malt Pils 4,7%. Molemmat maistui! 

Kuva Kim Ohman visuals/Lapin Kulta

Yhteistyössä Lapin Kulta

Kurpitsakeitolla uuteen nousuun

Olisko se aika ottaa itseä nutturasta kiinni ja herätellä tätä blogia pikkuhiljaa eloon. Joulukuun loppuun asti hiljaisuuden syynä oli ajanpuute, sen jälkeen pelkästään laiskuus. Ja mitä pidemmälle laiskuutta kesti, sitä korkeampi kynnys oli aloittaa bloginpito uudelleen. Mutta aloitetaan nyt hissukseen ja katsotaan millä syötöllä postauksia jatkossa tulee.

Jotakuta saattaa ehkä kiinnostaa Hella & Herkunkin kuulumiset, siitä pari sanasta.
Kauppa on ollut olemassa nyt viisi kuukautta ja sen pitäminen on ollut aivan parasta puuhaa ikinä! Lähitienoo on jo kiitettävästi löytänyt puodin ja vakkariasiakkaitakin on jo aika joukko. Palaava asiakas sykähdyttää kauppiaan sydäntä joka kerta.
Joulumyynti yllätti hurjuudellaan, positiivisesti tietenkin. Silloin sai huhkia tukka hiessä ja näpertää lahjapaketteja nakkisormet viuhuten. Talvi taas on ollut odotetusti hiljaista aikaa, mutta viime viikkoina on jo tuntunut pientä piristymistä ilmassa, olisko osasyynä tuo aikaisin alkanut kevät.
Sekä hyvänä että huonona puolena tässä pienen kaupan pyörittämisessä voi pitää samaa asiaa eli sitä, kun aamulla ei koskaan tiedä millainen päivä on tulossa. Yllätykseksi jää minkälaiset tienestit missäkin kuussa tulee. Jos sattuu huono kuukausi alle niin esim. uusien tuotteiden tilaaminen siirtyy väkisinkin hamaan tulevaisuuteen vaikka niitä kuinka olisi toivonut saavansa pian hyllylle. Se tietenkin harmittaa, mutta tolkku on vaan pidettävä.

En tule pitämään tätä blogia Hella & Herkun mainosalustana mutta varmasti nostan täällä silloin tällöin tuotteita joista olen innoissani ja haluan jakaa niitä muidenkin kanssa. Muutama aihe jo kovasti polttelee :)  

Nyt varastossa ei ollut muuta reseptiä kuin tämä myskikurpitsakeitto joka on kokattu ja kuvattu jo lokakuussa. Piti aivan kaupasta tarkistaa vieläkö myskikurpitsoja on myynnissä, että kehtaako tätä ohjetta blogiin laittaa tähän aikaan vuodesta ollenkaan. No onneksi niitä oli.

Butternut- eli myskikurpitsa on maultaan melko makea. Parhaan maun kurpitsasta saa irti kun sen paahtaa ensin uunissa ja maustaa chilillä. Myös inkivääri antaa kurpitsan maulle mukavaa raikkautta. Tässä keitossa käytin chiliä kohtuudella sillä mausteena oli myös nokare tryffelivoita jonka aromikasta makua en halunnut liiaksi peittää. Tryffelivoin sijaan keittoon voi lorauttaa pari tippaa tryffeliöljyä tai tavallisen suolan sijaan käyttää tryffelisuolaa. Tai jättää tryffelit sikseen ja maustaa keiton voimakkaammin chilillä tai vaikka ripauksella savupaprikajauhetta.
Muista hyödyntää myös kurtpisan siemenet paahtamalla ne rapeiksi ja ripottelemalla keiton päälle.  

TRYFFELIVOILLA AATELOITU KURPITSAKEITTO

ohje on 3-4 hengelle

1 myskikurpitsa (n. 700 g)
voita
mustapippuria
1 valkosipulin kynsi
1 pieni sipuli

1 pieni kuivattu peperoncino-chili murskattuna
tai puolikas punainen tuore chili hienonnettuna

5-6 dl kasvislientä
1 dl kermaa
1-2 tl tryffelivoita

suolaa

kurpitsansiementen paahtamiseen:
pieni tilkka oliiviöljyä
savupaprikajauhetta
suolaa

Halkaise kurpitsa ja kaavi lusikalla siemenet talteen.

Laita kurpitsan puolikkaat öljyllä voideltuun uunivuokaan leikkuupinta ylöspäin, voitele pinnat  kevyesti voilla ja mausta mustapippurilla.

Paista kurpitsoja uunissa 200 asteessa n. 40 minuuttia tai kunnes kurpitsan liha on kypsää ja pehmeää.

Kuumenna pieni tilkka öljyä pannulla ja paahda siinä kurpitsansiemenet rapeiksi. Mausta savupaprikajauheella ja ripauksella suolaa.

Kuullota kattilassa hienonnettu valkosipulinkynsi, sipuli ja chili. Kaavi pehmeä kurpitsan liha joukkoon ja lisää kasvisliemi. Keitä n. 10 minuuttia ja soseuta keitto sauvasekoittimella samettiseksi. Lisää lopuksi kerma, tryffelivoi ja tarkista suola.

Ripottele keittoannosten päälle paahdetut kurpitsansiemenet.